Naton ja Suomen väliset suhteet
Viron pääministeri Juhan Parts (vas.) ja Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halonen
Naton ja Suomen yhteistyö perustuu Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP), johon Suomi liittyi vuonna 1994. Suomi ja Nato tekevät aktiivista yhteistyötä rauhanturva- ja turvallisuusoperaatioissa, ja ne ovat kehittäneet käytännön yhteistyötä myös monilla muilla aloilla. Suomen ja Naton yhteistyö määritetään maakohtaisessa kumppanuusohjelmassa (Individual Partnership Programme, IPP).
Suomen pitkäaikainen sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikka sekä vahva kansallinen konsensus toimivat pohjana Suomen yhteistyölle Naton kanssa. Tältä pohjalta Suomi valitsee ne yhteistyöalueet, joilla sillä on Naton kanssa yhteisiä tavoitteita. Suomi seuraa Naton kehitystä, ja maassa käydään keskustelua mahdollisen liittokunnan jäsenyyden hakemisen eduista tulevaisuudessa.
Nato arvostaa suuresti suhteitaan Suomen kanssa. Liittokunnan jäsenet pitävät Suomea tehokkaana ja aktiivisena kumppanina sekä kansainvälisen turvallisuuden myötävaikuttajana. Suomi jakaa Naton kanssa samat perusarvot, kuten kansainvälinen turvallisuus, demokratia ja ihmisoikeuksien edistäminen.
Miten yhteistyö toimii käytännössä?
Suomen päätavoitteena rauhankumppanuusohjelmassa (Partnership for Peace, PfP) on Naton ja kumppanimaiden yhteistoimintakyvyn kehittäminen ja parantaminen. Yhteistyötoimet ja aikataulu määritetään Suomen maakohtaisessa kumppanuusohjelmassa (Individual Partnership Programme, IPP), josta Nato ja Suomi sopivat kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tärkeimpiä yhteistyöaloja ovat turvallisuus ja rauhanturvaaminen, kriisinhallinta ja siviilivalmiussuunnittelu.
Suomi on osallistunut turvallisuus- ja rauhanturvaoperaatioihin yhdessä liittokunnan kanssa Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa ja Afganistanissa.
Lue lisää...
Miten suhteet Suomeen ovat kehittyneet?
Suomi on noudattanut sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikkaa. Näin ollen Suomi ei ole hakenut Naton jäseneksi. Suomi liittyi kuitenkin vuonna 1994 uuteen rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) työskennelläkseen liittokunnan kanssa aloilla, joilla osapuolilla on yhteisiä tavoitteita. Suomi liittyi Naton Euroatlanttiseen kumppanuusneuvostoon (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC) vuonna 1997. Suomi on osoittanut olevansa poliittisesti erittäin sitoutunut neuvoston toimintaan sekä tukenut huomattavilla summilla rauhankumppanuusrahasto-projekteja (PfP Trust Funds). Suomi on tarjonnut myös käytännön tukea muille kumppanimaille koulutuksen puitteissa.
Naton Rauhankumppanuusohjelman suunnittelu- ja arviointiprosessiin (Planning and Review Process, PARP) Suomi liittyi vuonna 1995 edistääkseen yhteistoimintakykyä Nato-joukkojen kanssa rauhanturvaoperaatioissa. Rauhankumppanuusohjelmaan (PfP) liittymisen jälkeen Suomi on osallistunut aktiivisesti kumppanuusohjelman toimintaan, ja se tarjoaa asiantuntemustaan sekä kumppani- että jäsenmaille erityisesti rauhanturvaamiseen, siviilivalmiussuunnitteluun sekä siviili-sotilasyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä.
Lue lisää...
